No niin tuli taas saatua tietoa tällaisestakin operaatiosta. Tuli kyllä kyssäreitä tapahtumien realistisuudesta. Toisaalta kyssäreitä nousi myös näyttelijöiden takia. Näyttelijät olivat tuttuja monista brittiläisistä sarjoista ja elokuvista, mikä söi leffan vaikuttavuutta paljon. Suurimman osan aikaa mietti, missä tuo ja tuo on esiintynyt tai kylläpä on hassua, että tuo komediahahmo on nyt muka näin vakava. Jollain tavalla oltiin siis epäonnistuttu aidon vaikutelman hankkimisessa, jolloin tällaiset seikat unohtuvat.

Elokuva oli piinaava, kun ja jos mitään historiasta tuntee. Sitä vain odottaa lopullista niittiä. Niitin jälkeen itse asiassa elokuva parani. Sitä ennen koomilliset piirteet muuttuivat oikeaksi tragediaksi, joka onnistui viimeisellä kymmenellä minuutilla koskettamaan. Toisaalta siihen olisi ehkä riittänyt myös lopputekstien todelliset kohtalot.

Joten hyvä, että taas avautui yksi historian lehti itselleni, mutta... Paljon muttia. Jo lähtökohta:Tompan minuutin mittainen saksan puhe ei vakuuttanut. :) Vaan nauratti. Voisi kuitenkin sanoa, että 80-luvulla tällainen elokuva olisi vielä toiminut tosi hyvin... mutta ei enää.