Tänä aamuna olisi voinut tehdä kaikenlaista.
- Olisi voinut käydä pitkällä aamiaisella läheisissä kahviloissa.
- Olisi voinut käydä aamukävelyllä East side gallerylla.
- Olisi voinut kiirehtiä ostamaan sen takin, jota katselin.
- Olisi voinut ...

Mutta nukuimme pitkään. Nautimme Berliinin aamupäivän auringosta verhon lomitse. Käänsimme kylkeä ja nautimme viileästä huoneesta lämpimien peittojemme alla. Jalkoja pakotti edellispäivän kävelyistä, joten tuntui ihanalta laittaa ne peiton ulkopuolelle viileään ja vetään ne hetken päästä takaisin lämpimään. Ei ollut kiire, ei ollut pakottavaa tarvetta nousta ylös ja lähteä jonnekin. Nautinnollista.

Lopulta oli jo pakko nousta, kerätä vaatteet ja tavarat, pakata rinkka täyteen ja saada kaikki mahtumaan ja yrittää taas muistaa mitä saikaan matkustamoon ottaa. Tämä oli niin sanottu stressihetki muuten niin rauhaisessa aamussa. Tuttu aamiainen alakerrassa luurankoveistoksen ja ammuslaatikoista tehdyn baaripöydän lomassa. Nuorempi eteläeurooppalainen tyttöporukka kikatti toisella laidalla. Aivan unessa oleva märin hiuksin liikkuva tyttö yritti päästä tupakalle (etsi ensin tuhkakuppia, sitten paikkaa, johon sen laittaa ja lopuksi tulitikkuja). Erilaisia matkalaisia tupa täysi ja miksi respaan tullut vakavannäköinen mies sai respatytön sanomaan kaksi kertaa polizei. Se ei koskaan selvinnyt.

Pienellä kiireellä ulos, viimeiset kuvat ympäristöstä ja kohti U12:sta eli Warschauer Str:n asemaa. Juna eli metro ehti juuri lähteä, joten pitkät viisi minuuttia odottelua. Uudessa junassa, tyhjässä vaunussa keimailua kameran edessä, korttien (äideille) kirjoittelua ja viimeisten vilausten tekemistä Kreuzbergiin. Zoossa ei löytynyt riittävän helposti postilaatikkoa, joten X9-bussiin kohti Tegeliä. Miksi taksien radioantenneissa on pesusienen palaset? Kaunista Charlottenburgia ja maiseman ihailua, kunnes pieni, mutta tehokas lentokenttä sulki meidät sisäänsä. Jonottelun jälkeen hajuvettä raaskin kuin raaskinkin ostaa. Hyvästi Berliini!

25.10.2006 Blue1 KF792