No nyt on kyllä tämä vuosi alkanut oikein kalenterisulkeisilla. On täytynyt elämää aikatauluttaa työhön, kouluun, kivaan, jumppaan ja lomiin. Piti oikein paperille laittaa päiviä, jotka piti ryhmitellä. Helmikuuhun mennessä pitäis tehdä seminaarityö ja aloittaa tutkimus. Kesäkuun loppuun mennessä saan olla myös kuukauden verran ulkomailla. Täysipäiväinen työ ja koulu vaativat myös aikansa.

Siltikään ihmisen elämä ei ole vain asioiden suorittamista. Olen innolla tehnyt monia juttuja kaikkeen liittyen. Monille jutuille on omat tavoitteensa, jotka eivät liity toisiinsa mitenkään. Näin yksikään asia nouse toista tärkeämmäksi. Jopa jumppapaikkani tarjosi kassin palkinnoksi riittävistä suorituksista. Tuntuu, että näin nämä asiat pysyvät asioina ja ovat vain osa elämääni. Ne eivät ole itse elämä.

Vaikka minua koko ajan väsyttää, niin elämäni näyttää elämisen arvoiselta.
Ja se on ihana asia!