IMG_3359.jpg

Työnohjaajani kanssa tapasimme eilen viimeistä kertaa. Neljän kerran tehokuuri oli silmiäavaava ja auttoi paljon tilanteessani.

Hauska havainto oli, että vaikka lähiesimiehenä toimiessani olen omia alaisiani varustanut vastuulla ja vapaudella, kuten oma nykyinen pomonikin tekee, niin kohtelen itseäni silti lähes tehdastyöotteisesti. Tai no ainakin toimistotyöotteella. Olen saanut vapauden työajan sisällä toimia niin kuin parhaaksi näen, kunhaan saan tehtäväni suoritettua. Silti huomaan kohtelevani itseäni 90-lukumaisella pieteetillä, jonka on istuttava 8 tuntia toimistossa ja saatava asiat aikaan.

Käytin usein termiä "huijata", millä sain itseäni tekemään asioita. Huijaan itseni kirjoittamaan ahdistavaa tekstiä, huijaan itseni soittamaan vaikeaan paikkaan, huijaan. Työnohjaajani ehdotti, että toimintatapani voisi olla luova. Olen ihminen, joka mielellään kirjoittaa listoja, joita pitää tehdä. Nehän auttavat hahmottamaan monituisia tehtäviä, joita pitää tehdä. Olen oikein hyvä jakamaan todo-listat päiville ja tekemään niistä sopivan kokoisia tehtäväalueita. Mutta se missä en ole hyvä, on niiden tekemisessä.

Ja älä luule väärin, etten tekisi mitään. En tee niitä hienosti suunnitellun ohjelman mukaan. Vaan "luovasti".

Parin viikon päästä todo-listan tehtävät on miltei tehty. Päiviin mahtuu aikoja, jolloin en tee yhtään mitään. Toisaalta todellisia spurtteja, milloin rukseja tehtävien päälle satelee runsaasti. Tai siis sataisi, jos kirjaisin niitä. Parin viikon päästä saatan katsoa alkuperäistä listaani ja todeta monen tehtävän tuleen tehdyksi, vaikkakin aivan väärinä ajankohtina ja aivan väärässä järjestyksessä.

Todellinen kysymys on, mikä sitten olisi oikea tapa kaltaiselleni tehdä todo-lista: Mind map, asioiden viljely eri paikkoihin, jokin muu -tapa. Onko sellaista? Vai pitääkö minun vain huijata itseni tekemään työtehtävät, jotka kuitenkin on pakko tehdä ja jotka kuitenkin lopulta teen? Kertokaa vinkkejä todo-listojen erilaisiksi versioiksi.

Lopuksi työnohjaani kehotti minua ottamaan projektiksi myös itselleni oikean tavan löytämisen. Tee siitä miniprojektikokeilu, testaa ja tee muistiinpanoja. Jotenkin rohkeaa. Toimistoesimiesminäni sanoo, että toimistossa pitää istua, eikä mitään kokeilla. Tehdä kunnolla töitä, eikä mitään huijata. Lisäksi täytyy todeta, että on tämä toimistossa istuminen myös niin kovin tuttua ja turvallista. Se kai siinä mättääkin.