Lauantaina on hautajaiset. Olen luvannut pitää puheen. Olen aiemminkin pitänyt edesmenneelle puheen hänen 90-vuotisjuhlissaan. Onneksi sain pitää puheen hänen eläessään. Sain kertoa ne kaikki tärkeät asiat ja hänen merkityksensä jo hänen eläessään. Tuntuu helpommalta, ettei nyt tarvitse paikata. Nyt on tärkeämpää puhua sukulaisilleni. Ja koota joukon ajatuksia yhteen.

Papilta en kuitenkaan halua kuulostaa. Tarkoitan yleistä vainaja muistelua, eikä minun onneksi tarvitse miettiä taivaaseen pääsyä. Mutta uskon, että Jumala otti henkilön luokseen, armosta.

Rakastin henkilöä, joka oli ristiriitainen. Minulle hyvä. Yritän keskittyä hyvään ja ymmärrykseen. Toivottavasti kuitenkin pysyn riittävän henkilökohtaisena, enkä yritä ymmärtää kaikkia.

Kukat tilattu. Hame ostettu. Nyt pitää puhe kirjoittaa.