Istuin tänään kristillisessä nuorisotapahtumassa, joukossa, joiden kanssa olen usein eri mieltä, jos ruvetaan säätämään. Istuessani ja kuunnellessani. Nauttiessani musiikista, mietiessäni nuorten naiivia lyriikkaa ja ajatuksiaherättäviä banaaleja toistoja tajusin, ettei tästä sais tehdä niin vaikeeta.

Mun teesit, joihin haluan turvautua ja jättäytyä:

Jumala rakastaa jokaista meistä.

Jeesus kuoli puolestamme.

Yritetään tehdä hyvää.

Jumala on joka hetki kanssamme ja häneen voimme turvautua.

Ugh. Olen puhunut. Mielestäni kaikki muu johtaa eripuraan ja väittelyihin, joita kukaan ei voi voittaa. Sanoohan Raamattukin: "Opetuslapset eivät ymmärtäneen Jeesuksen sanoista mitään." Jumalan armoon luottaen; ei tehdä tästä niin vaikeaa!