Tosi hassua olla yleisön joukossa kun 98% joukosta näyttää olevan harmaapäistä joukkoa. Ja silti monologinäytelmän kohde tuntuu iäkkään leidin näkökulmasta olevan kuitenkin alle 40-vuotiaat. Ainakin mitä tulee lauluihin ja piikikkyyteen. Tai ehkäpä tämä on sellainen sukupolvet ylittävä naisten näytelmä.

Luultavasti sama esitys oli neuvottelupäivillä, jossa työkaverini olivat olleet. Noiden päivien kohdeyleisö oli taas sitä toista laitaa, sitä pilkattua nuorempaa väkeä. Olisi kiva tietää miten nämä kaksi erilaista yleisöä kokivat näytelmän ja toisaalta olisiko silti kommentit hyvin samanlaisia...

Minua jäi mietityttämään ajatus: "Nämä nuoret ihmiset ovat saaneet kaiken elämässään ilmaiseksi, koulun, päivähoidon, terveydenhoidon ja silti he ovat vähiten innokkaita maksamaan vanhempien ihmisten eläkkeitä tai mitään muiden hyväksi." Onhan tuo yleistys, mutta siinä on paljon totta mukana. Mutta mistä se johtuu? Ketkä ovat meidät kasvattaneet? Mistä lähtökohdista ja millä motiivaatiolla on meitä opetettu pelaamaan yhteiskunnan säännöillä? En millään jaksa uskoa, että olisimme sen itsekkäämpi sukupolvi omasta pahasta tahdostamme. Uskon, että olemme historian lapsia, johon emme paljon ole voineet itse vaikuttaa...

Voi kai meitäkin vielä muuttaa. Voihan Seelaakin mennä katsomaan koko perheen naisjoukko ja istua sen jälkeen teelle puhumaan yhdessä. Voihan sitä vaihtaa mielipiteitä ja ehkä oppiakin jotakin. Miehet vain tarvitsevat oman seelansa.