Elämän todella pieniä iloja on siivota kaappeja.

Ei, en tarkoita joulu- tai kevätsiivouspakkoa, jolloin kaikki kaapit on tyhjennettävä, kuurattava ja järjestettävä. Sellaista en tee, enkä sellaiseen koskaan ryhdy.

Tarkoitan siis sellaista kaappisiivousta, joka syntyy sadesäällä, kun ei ole kiire minnekään, eikä telkkuakaan jaksa tuijottaa. Se syntyy yllättävästä innosta saada jotakin aikaa. Usein siistitkin kaapit keräävät mitä kummallisempia tavaroita ajan myötä. Myös järjestys kärsii ja kaapeista tulee miinoja: Mitä tahansa voi saada ennen pitkää niskaansa ovea avatessa. Mutta siis upeaa on saada puuska ja siivota ja sen jälkeen kehtaa taas avata tuon kaapin, vaikka mummo olisi kylässä. :D

Ihana ilma! Toivottavasti kaikki vaan ovat turvassa sisätiloissa.