Siis aivan mahtava tunne, kun saa lentolipun ostettua! Ja se tunne, kun hotelli vihdoin löytyy. Olen taas menossa matkalle. Matka kutsuu minua. Minä saan nähdä jonkun aivan uuden paikan.

Minulla on krooninen matkakuume. Se ei parane kuin matkustamalla. Vasta, kun matkalaukkuelämää on viettänyt niin kauan, että laukku on pakattu niin useasti uudelleen, että puhtaiden vaatteiden kasat ovat muuttuneet likaisiksi ja kun kaipaa kaapissa olevia muita vaatteita, tietää, että nyt viihdyn hetken kotona. Hetki kestää kiireestä riippuen viikosta kuukauteen. Sitten kun on taas ehtinyt tutustua omaan kotiinsa uudelleen ja asettua, iskee matkakuume jälleen.

Nyt minua odottaa itseasissa kaksi matkaa toinen kuukauden päässä ja toinen helmikuussa. Helmikuun matkan varasin jo kesällä. Siihen tuntui olevan ikuisuus. En kestänyt ja aloin haaveilla syksyn matkasta. Edes muutamaksi päiväksi. Ja sitten onnistuin. Aika löytyi, kohde löytyi ja kuukauden päästä olen jo palannut. Sen jälkeen voin unelmoida helmikuusta.