IMG_3359.jpgKiitos Onnenonkija-leffan muistin tämän blogini olemassaolon. Halu jälleen herätetellä kirjoittamista syntyi, mutta kysymyksiäkin heräsi. Ensinnäkin tämä blogini on ns. kaiken kattava blogi. En ole halunnut kirjoittaa erillisille blogeille sukeltamisesta, matkustamisesta enkä kulttuuririennoista. Myös filosofis-uskonnolliset pohdinnat olen kirjannut tälle samalle sivustolle. Tämä ei tunnu olevan nykyisen blogimaailman kantava voima. Jatkaako tällä samalla tavalla jakamatta sekoittaen kaiken kokemani yhdelle sivustolle? Luultavasti. Katsotaaan, mitä vastaan kysymykseen kaksi. Tähän kaipaan näkökulmia!

Toiseksi mietin, että onko minulla enää näin paljon sanottavaa. Täytyy myöntää, että on itsellekin ollut sivistävää lukea näitä artikkeileita menneiltä vuosilta. Kävi ilmi, että olen asunnut hotellissa Brysselin pahamaisella terroristien kasvatusalueella ja koin silloin, että ihmiset olivat ystävällisiä. Lisäksi vanhoista esseeharjoituksista on jäänyt paljon ajatuksia, jotka olivat jo kauniisti unohtuneet. Matkustan edelleen, mutta löytyykö matkoista mitään uutta. Uusperhe-elämäkin näyttää vakiinnuttaneen paikkansa. Ja kuka sellaista nyt ei eläisi. ;)

Okei. Annan tälle mahdollisuuden ja mietin, voisinko tätä jotekin avata ja hyödyntää nykyisessä työssäni. Aloitan tällä blogilla ja avaan sitten tytärblogeja, jos niitä tarvitaan. Ja otan uuden ajattelun haasteen vastaan: Yritän lukea ammattikirjallisuutta ja yritän löytää tätä kautta uusia näkökulmia. Uudelle vuodatuskaudelle! Kippis!